Mikä on tekoälyn hallintamalli AI Governance - ja miksi se on tärkeä?
Kotimaisissa organisaatioissa tekoälyn hyödyntämisen aikakautta eletään tällä hetkellä hyvin erilaisissa vaiheissa. Osa on jo pitkällä ja käytössä on toimiva hallintamalli, joka ohjaa tekoälyn käyttöä ja kehitystä turvallisesti ja eettisesti. Toiset pohtivat, miten lähestyä aihetta ja mistä aloittaa. Vauhtia ja halukkuutta tekoälymatkalle löytyy.
Tämä hajanaisuus johtuu paitsi tekoälyn nopeasta kehityksestä, myös siitä, että monet vasta opettelevat tunnistamaan tekoälyyn liittyvät mahdollisuudet omassa toiminnassaan. Osa odottaa, että jokin ulkopuolinen taho tulee ja kertoo, mikä toimii meillä.
Yhdestä asiasta ollaan kaikkialla yksimielisiä - tekoälyä halutaan käyttää vastuullisesti ja eettisesti. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten varmistaa eettisyys ja vastuullisuus ihan arjessa, siinä ChatGPT:n LinkedIn postausten, Copilotin wordkäännösten, rekrytointiin kohdennettujen tai kohdentamattomien tekoälytyökalujen käytössä? Onko mitään vastuullisuutta varmistettavaksi etenkin, jos käytössä ovat lisenssipohjaiset työkalut selkeine sopimusehtoineen?
Vai onko edes tarpeen sitten, kun ymmärretään maksuttomien ja maksulliset tekoälytyökalujen ero ja hankinta on hanskassa? Riittäisikö ratkaisuksi, että vastuu uusien työkalujen käyttöönotosta on CISOlla? Moni on päätynyt ratkaisuun, jossa ohjeistetaan tekoälytyökalujen käyttö ja koulutetaan työntekijöille hyvä tekoälyn lukutaito. Toisaalta tekoälyhän voi osoittautua yrityksen suurimmaksi tietovuotajaksi.
On hyvä tiedostaa, että kaikkea ei voi ulkoistaa tai ohjeistaa. Hyvä, tuottava ja aikaa kestävä tekoälymatka ei synny ilman omaa panosta.
Tekoälyn käyttötapaukset ja riskit
Tekoälyn käyttötapaukset tulee tunnistaa ja hallita. Uusia tapoja käyttää tuttua tai markkinoille juuri tullutta tekoälyä keksitään päivittäin, mikä voi johtaa tilanteeseen, jossa käyttötapaukset jäävät dokumentoimatta ja riskit piiloon.
Riskien hallinta edellyttää, että organisaatiot kartoittavat aktiivisesti tekoälyn nykyiset ja mahdolliset tulevat käyttötapaukset ja arvioivat niihin liittyvät riskit osana hallintamalliaan. Erityinen riski syntyy, jos tekoälyä hyödynnetään tietämättömyyttään tai huomaamatta toiminnassa, joka kuuluu tekoälyasetuksen määrittelemään korkean riskin kategoriaan. Esimerkiksi tekoälyn käyttö henkilöstön arviointiin, luottokelpoisuuden analysointiin tai kriittisten infrastruktuurien hallintaan voi kuulua korkean riskin luokkaan, vaikka organisaatiossa ei olisi tiedostettu lainsäädäntövelvoitteita. Tällöin vaatimustenmukaisuuden laiminlyönti voi johtaa sanktioihin eli sakkoihin mutta myös merkittäviin mainehaittoihin ja eettisiin ongelmiin.
Miksi AI Governance on ajankohtainen juuri nyt?
Riippumatta lähtötilanteesta on selvää, että tekoälyn hallintamalli eli AI Governance tulee ajankohtaiseksi kaikille organisaatioille, jotka haluavat hyödyntää tekoälyä vastuullisesti, lainsäädännön mukaisesti ja riskit halliten. Tämä kokonaisuus on tekoälyn eettisyyden varmistamista.
Euroopan unionin tekoälyasetus (AI ACT) asettaa uusia vaatimuksia organisaatioille, jotka kehittävät tai käyttävät tekoälyä. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja kunnioittavat perusoikeuksia. Vaatimustenmukaisuus ja eettisyys eivät ole vain lakisääteinen velvoite, vaan myös tapa vahvistaa luottamusta organisaation palveluihin ja tuotteisiin.
Markkinoilla on hyviä valmiita tekoälyn hallintamalleja. Pelkkä ohjelmisto ei ratkaise asiaa ja tekoälymatka on järkevää rakentaa olemassa olevaan organisaation riskinhallinta- ja/tai päätöksentekomalliin. Tekoälyn käyttöä ohjaavat politiikat, riskiluokitus, koulutus ja prosessit kuuluvat toimivaan hallintamalliin. Hyödynnä talossa oleva osaaminen, innostus ja prosessit ja rakenna AI Governance näiden yhteyteen.
Kuka mallin rakentaa?
AI kentälle on syntynyt monenlaisia uusia tehtävänimikkeitä. Usein organisaatiosta löytyy kokenut asian omakseen tunteva henkilö, joka on kuin nenä päähän tähän hommaan. Tänä päivänä asia kaatuu CISO, DPO, ICT-rooleille, joilla voi olla hyvinkin valmiuksia hallintamallin rakentamiselle, mutta olemattomat resurssit uuteen tehtävään.
Tarvitaan muutosjohtajuutta, ymmärrystä lainsäädännöstä ja riskiestä – kaiken kaikkiaan AI kentän kokonaisvaltaista haltuunottokykyä. Hallintamallin rakentaja tarvitsee kokemusta, erinomaiset sosiaaliset taidot, kyvykkyyttä keskustella teknisten osaajien kanssa ja suurta innostusta asiaan! Hyvätkään ominaisuudet eivät johda minnekään, mikäli puuttuu se kaikkein tärkein – johdon vankka tuki ja sitoutuminen.
Miten tekoälyn hallintamalli rakennetaan?
Tekoälyn hallintamalli ei ole yksi ja sama kaikille, vaan se tulee sovittaa organisaation omaan toimintaan, riskeihin ja tekoälyn käyttötarkoituksiin.
PrivacyDesigner on kehittänyt tekoälyn hallintamallin, joka tarjoaa selkeät raamit vastaamaan tekoälyasetuksen vaatimuksiin sekä mahdollistaa turvallisen ja hallitun tekoälyn käyttöönoton. Malli perustuu tunnettuun standardiin ISO 42001 ja sisältää 17 organisaatiotasoista tehtävää, jotka kattavat mm. seuraavat osa-alueet:
Vastuullisuus - selkeät vastuunjaot ja prosessit tekoälyhankkeille.
Riskienhallinta - tunnistetut ja hallitut tekoälyyn liittyvät riskit.
Tietosuojan huomioiminen - integroitu tietosuoja tekoälyn koko elinkaareen.
Läpinäkyvyys ja viestintä - dokumentoidut päätöksentekoprosessit ja avoin viestintä sidosryhmille.
Koulutus ja kehittäminen - henkilökunnan osaamisen jatkuva kehittäminen.
PrivacyDesignerin malli tarjoaa valmiit työkalut, politiikat ja käytännöt, joiden avulla varmistat, että organisaatiosi tekoälyjärjestelmät toimivat turvallisesti, eettisesti, läpinäkyvästi ja vaatimustenmukaisesti. Toiminnassamme tuotamme ratkaisuja ja kilpailuvalttinamme on regulaatiokentän syvä tuntemus, pitkä kokemus ja käytännönläheisyys.
Tekoälyn hallintamalli ei ole vain sääntelyvelvoite, vaan kilpailuetu. Se auttaa rakentamaan luottamusta, vähentää riskejä ja varmistaa, että tekoälyratkaisut palvelevat organisaatiotasi parhaalla mahdollisella tavalla.